Kuvia Seurasaaren joulupolulta 11.12.2011

Seurasaaren Joulupolku on vapaaehtoisvoimin järjestetty hyvän joulumielen tapahtuma koko perheelle. Joulupolun äiti Marjaliisa Kauppinen ja kaupungin tuottaja Päivi Munther ovat vuosien varrella koonneet tapahtuman ympärille yli 150 vapaaehtoisesta koostuvan joukon. Tänä vuonna Joulupolku järjestettiin 16. kertaa. Hämmästyttävää joulupolussa on sen tunnelma: epäkaupallinen, rauhallinen ja yhteisöllinen joulujuhla.

Aikuiset kulkevat alueella lapsikatraineen ja ovat selkeästi hieman varautuneita ja jopa kummissaan siitä, ettei heille tuputeta markkinointiviestejä tai tuotteita. Aikuisten kasvoista näkyy myös arjen väsymys, kun taas lapset ovat ympärillä tapahtuvista virikkeistä, tyypeistä ja tapahtumista innoissaan.

Lapset kohtasivat tämän vuoden Joulupolulla jälleen monenlaista: tonttuja, marttoja, maahisia, joulupukin, Arajärven, vipukelkan, lauluja ja leikkejä, kettuja, jänöjä, susia, karhuja, hevoskärryt, aaseja, pipareita, puuroa, tikkupullaa, glögiä ja illan pimetessä myös rakovalkeita, lyhtyjä ja kynttiläpolun.

Joulupolulla esitetään myös näytelmiä ja lauletaan yhteislauluja. Illan laskeutuessa tunnelma muuttuu mystisen jännittäväksi, taianomaiseksi. Lapsille jää Joulupolusta vahvoja muistijälkiä; tarinoita, tuoksuja, elämyksiä, aitoa joulutunnelmaa.

Kuvia täällä

  

Tomtebon arvohuvila kulttuurikäyttöön

Tomtebon historiallinen arvohuvila Tamminiemeä vastapäätä (Tamminiementie 1) on jäänyt tyhjilleen, kun Seurasaarisäätiö muutti uuteen rakennukseen Seurasaaren eteläkärkeen. Täällä on kuvia rakennuksesta.

Meilahden huvila-alue on syntynyt 1870-luvulta alkaen Meilahden tilan maille. Seurasaareen liittyvä puistomainen kaupunginosa ulottuu Meilahden sillalta Humallahteen. Suurin osa alueen huviloista on viime vuosisadan loppupuolelta ja vuosisadan vaihteesta. Arkkitehti Gustaf Nyströmin itselleen suunnittelema Tomtebon huvila on vuodelta 1893.

Tomtebo on upea vanha arvohuvila, missä on yläkerrassa toimistotiloja, alakerrassa suuri sali ja keittiö sekä eri puolella rakennusta varastotiloja. Tomtebon takana on hiljattain romahtanut näyttämö, joka on helposti uudelleenrakennettavissa.

Tomtebon suuri sali sopii hyvin esimerkiksi kulttuuritilaisuuksien tai ravintolan pitoon. Helsingin kaupungin tilakeskus on etsinyt rakennukselle kaupungin sisäistä vuokralaista. Tähän asti tilakeskuksesta on annettu ymmärtää että jos sisäistä vuokralaista ei löydy, vuokrataan talo jollekin yleishyödylliselle toimijalle.

Hiljattain sain kuulla, että tilakeskuksen virkamiehistä koostuva johtoryhmä - ei siis lautakunta - olisi jo päättänyt myydä rakennuksen. Asiaa ei ole käsitelty kiinteistölautakunnassa. Talon mahdollisen myyntiin laittamisen motiivien perään voi kysellä, koska talo on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja aivan keskeisellä paikalla (UKK:n Tamminiemen ja Seurasaaren sillanaukion naapurissa).  

Tomtebon myynnin valmistelu tulisi pysäyttää siksi aikaa, että voidaan kartoittaa löytyisikö taloon vuokralaiseksi sellainen yleishyödyllinen toimija (yritys, säätiö, yhdistys, ravintola, päiväkoti jne.), joka sopisi alueen kulttuuriympäristöön ja voisi pitää talon puutarhan yleisölle avoimena.

Tietojeni mukaan rakennuksesta ovat olleet kiinnostuneita muun muassa Maatiainen ry., ja Uudenmaan kansanmusiikkiyhdistys. Ehkä nämä toimijat voisivat yhdessä vuokrata Villa Tomtebon? Näin Tomtebohon saataisiin elämää, iloa sekä matkailu- ja kulttuuritapahtumia. Maatiainen voisi ylläpitää alueen puutarhaa sekä viljellä ja esitellä vanhoja suomalaisia kasvi- ja eläinlajeja.

Kun naapureina ovat Tamminiemi, Helsingin taidemuseo ja Seurasaari, ei taloa voi tuosta vaan myydä yksityisille. Jos näin tehdään, koko Tomtebon alue puutarhoineen sulkeutuu yleisöltä ja päätös vaikuttaa merkittävästi myös Seurasaaren historiallisen tuloaukion kehityssunnitelmiin. Huviloita Meilahdessa riittää, mutta Tomtebo on poikkeus. Rakennus ei sovellu normaaliin omakotitaloasumiseen. Sen sijaan kulttuuritapahtumien ja tunnelmallisen kesäkahvilan ja -puutarhan pitoon rakennus ympäristöineen ja ohi kulkevine yleisövirtoineen sopii lähes täydellisesti.  

Naapurissa Tamminiemi

Seurasaaren hyväkuntoista hirsisaunaa ei tule purkaa

Seurasaareen tultaessa heti oikealla, vanhan portinvartijan rakennuksen takana sijaitsee Seurasaaren ainoa "puolijulkinen" sauna. Saunan rakensi Helsingin kaupungin liikuntatoimi henkilökuntansa virkistyskäyttöön vuonna 1961. Täällä kuvia saunasta. Helsingin kaupungin omistamien Seurasaaren rakennusten siirryttyä viime vuonna Liikuntavirastolta Kiinteistövirastolle, tiedustelin saunan tulevaa käyttöä. Sain kuulla molempien virastojen edustajilta, että sauna on tarpeeton, rumentaa maisemaa, siltä puuttuu rakennuslupa eikä siinä ole käymälää. Siksi rakennus on tarkoitus purkaa.

Kävin rakennusvalvontavirastossa kopioimassa saunaa koskevat piirustukset, mistä selvisi, että toisin kuin virkamieheet kertoivat, sauna on merkattu Seurasaaren asemakaavaan ja sillä on on Helsingin kaupungin rakennustarkastajan lupa (leima 16.6.1961). Saunalla on myös Helsingin kaupungin julkisivulautakunnan hyväksyntä (21.6.1961) sekä urheilu- ja retkilautakunnan hyväksyntä (27.1.1961). Saunassa on myös käymälä (betonialustoineen). Kun esitin piirustukset virkamiehelle, hän myönsi virheensä ja pahoitteli väärää tietoa.

Kuten kuvista näkee, rakennus on hyvässä kunnossa ja sen katto on uusittu hiljattain. Tarvittaessa saunarakennuksen taakse voisi rakentaa uuden huussin, joka olisi ekologisin ratkaisu. Sauna on hyvin piilossa rannassa ja sen käyttö voisi olla pienimuotoista. Saunaa voisi vuokrata yleishyödyllisten yhdistysten ylläpidettäväksi (esim. Seurasaaren ystävät ry. ja Vähä-Meilahti seura ry.). Vaihtoehtoisesti kiinteistövirasto voisi vuokrata saunaa esimerkiksi turistiyrityksille, jotka voisivat esitellä ulkomaisille turistiryhmille suomalaista saunaperinnettä. Seurasaaressa pitäisi löytyä edes sen verran luovuutta ja yhteiskykyä, ettei ehjää hirsisaunaa tarvitse purkaa.

JÄLKIKIRJOITUS 

Kaupunki purki kesällä 2012 täysin ehjän ja käyttökuntoisen saunan. Saunan jättämälle aukiolle on suunniteltu laivalaituria ja tapahtumakenttää, mutta rahoitus on auki. Seurasaaren laiturit on tarkoitus kunnostaa osana uutta Merellisen Helsingin strategiaa, josta tosin viimeaikoina ei ole kuulunut mitään. Toivottavasti hanke on edelleen työn alla, koska Helsinki on poikkeuksellisen hieno merikaupunki.