Seurasaaren yhteistyöryhmä Skansenilla

Seurasaaren yhteistyöryhmä vieraili Skansenin ulkomuseossa torstaina 22. syyskuuta. Ryhmään kuului kaikkiaan 15 virkamiestä kaupungin eri virastoista sekä Seurasaarisäätiöstä.  Tutustuimme erityisesti Skansenin rakennusperintö- ja puisto-osaston toimintaan.

Retki oli avartava ja opettavainen. Skansenin rakennusperintöosaston (Byggnadsvård) arkkitehdit kertoivat organisaatiostaan ja käynnissä olevista restaurointitoimenpiteistään.

Skansenin perusluvut ovat mykistäviä. Skansenilla käy vuosittain n. 1,3-1,5 miljoonaa turistia, henkilökuntaa on noin 200, joista oppaita reilut 100. Ympärivuotisia puutarhureita on 5 ja konservoijia on peräti 14.

Skansenin liikevaihto oli vuonna 2010 183 milj. kruunua (11,5 milj.€). Tästä 65% Skansen hankkii itse: lipunmyyntituloina, tuotemyyntinä, ohjelma- ja huoltopalveluina. Pelkkä lipunmyynti vuonna 2010 tuotti Skansenille 74 milj. kruunua. Lisätietoja.

Skansen toimii säätiöpohjalta. Säätiön hallituksessa istuu seitsemän jäsentä, joista neljä valitsee hallitus ja kaksi Nordiska museet eli Ruotsin museovirasto. Skansenin alla toimii kahdeksan eri osastoa: hallinto- ja rahoitus-, turvallisuus-, ohjelma-, viestintä-, sosiaalihistorian-, eläintarha-, kunnossapito- ja puisto-osasto. Jokaisella on oma johtajansa ja budjettinsa.

Skansenia on turha verrata Seurasaareen. Kaikki on suurempaa, parempaa, tehokkaampaa. Turhaan emme reissua kuitenkaan tehneet, sillä mukana Seurasaaren yhteistyöryhmän retkellä oli myös kaupungin uusi matkailupäällikkö Katrilena Eklöf. Hän tiivisti erinomaisesti Seurasaaren keskeisimmät haasteet.

Skansenille valmistuu keväällä 2012 lasten eläinpuisto

Kaupungin matkailupäällikkö ja Museoviraston arkkitehti tutkailevat piirustuksia

Helsinki tähtää lähivuosina siihen, että Helsinkiin syntyy merellisten virkistyspalveluiden keskittymä, Merellinen Helsinki. Tämä edellyttää, että saariston infra on kunnossa ja saaristoristeilyverkosto toimii. Peruspalvelut, ravintolat, yhteysliikenne ja pienvenesatamat on oltava kunnossa. Merellisen Helsingin toteuttamiseksi kaupunki on perustanut strategisen ohjausryhmän ja poikkihallinnollisen matkailun edistämisryhmän. 

Matkailustrategia edellyttää valikoitujen kohteiden kehittämistä ja tuotteistamista. Helsinkiin perustetaan  infopisteitä ja standartisoituja palveluita. Meri-Helsinkiä markkinoidaan lähitulevaisuudessa näkyvästi ja aihepiirin ympärille rakennetaan kattava palveluverkosto.

Päästäkseen onnistuneesti mukaan Helsingin uuteen merelliseen matkailustrategiaan, Seurasaaren tulee tehdä merkittäviä parannuksia infrastruktuurin, ohjelmiston ja markkinoinnin osalta. Tehtävät investoinnit tulee jakaa Museovirastolle, Helsingin kaupungin virastoille ja Seurasaarisäätiölle. Kustannuksiin tarvitaan myös valtion ja EU:n investointitukea. Kehittämistyöhön tarvitaan myös matkailualan yrityksiä sekä tuotteistamisen ja palvelualan ammattilaisia.

Seurasaaren yhteistyön raamit, ehdot ja kriteerit tulee tarkoin määritellä. Seurasaarelle tulee löytää kirkas, yhteinen visio, mihin kaikki alueen toimijat sitoutuvat. Visio voi olla esim. Satujen saari, Kansanperinteen aarreaitta tai mitä tahansa, kunhan Seurasaarelle saadaan luotua kirkas brändi. Sellainen minkä kaikki tunnistavat ja mihin kaikki sitoutuvat.


Mikä voisi olla Seurasaaren visio? 

Tässä ideoita: Seurasaari on entisaikojen elämää, kulttuuriperintöä ja asumista esittelevä kansainvälinen ulkomuseo. 1000-vuotta suomalaista elämää. Satujen Seurasaari. Eläinten Seurasaari. Elävän kansankulttuurin keskus. Kansainvälinen etnomusiikin ja -tanssin keskus. Kansanperinteiden luovuuskeskittymä. Korkeakoulujen perinnehautomo. Kalevalasaari. Jne.

Seurasaaren yhteistyöryhmän on tehostettava yhteistyötä, korjattava infraa, hiottava Seurasaaren brändiä ja hankittava rahoitusta Seurasaaren investointeihin. Rahoitukseen tarvitaan liike-elämän ja poliitikkojen apua, sekä valtion ja Helsingin investointeja.

Seurasaaren säätiöintiä Skansenin kaltoin tulisi harkita. Seurasaaren toimijat (Museovirasto, kaupunki, säätiö) voisi yhditää uuteen itsenäiseen säätiöön, jonka hallitukseen kuuluisi myös elinkeinoelämän asiantuntijoita. Päätösvalta siirettäisiin nykyisestä epäselvästä käymistilasta uuden säätiön toimivalle johdolle. Hallinto, kustannustehokkuus ja tuottotavoitteet paranisivat. Markkinointi ja ohjelmasuunnittelu yhdenmukaistuisi ja tehostuisi. Toiminta saataisiin taloudellisesti pitkäjännitteiseksi, kestäväksi ja tuottavaksi.

Mitä tulee tehdä:

1. INFRA KUNTOON
Vesijohtoverkko, huoltorakennukset, polut, laiturit, vessat ja valot kuntoon. Perinnelavan rakennusprojekti valmiiksi. Seurasaareen yleinen sauna. Helsingin viimeinen jäljellä oleva yleinen uimala avataan kaikille. Niemelän nokkaan rakennetaan saaristolaiskylä. Alueelle tuodaan uusia rakennuksia. Rakennetaan uusvanha opastuskeskus. Kotieläimet kesäkaudella saareen. Palkataan puutarhuri, eläintenhoitaja ja lisää kirvesmiehiä.

2. SISÄLTÖ KUNTOON
Konsepti uusiksi. Hiljaisen ulkoilusaaren rinnalle tarvitaan aktiivinen, tarinoita, elämyksiä ja tuoksuja ympärilleen levittävä kansankulttuurin keskus. Ohjelmisto, elävöittäminen, yleisösuhde ja yritysyhteistyö kuntoon. Riittävä budjetti ja henkilökunta. Alueen aitaus ja pääsilippujen tuntuva nosto. Oheistuotteiden ja kahviloiden myynnin moninkertaisetaminen.

3. MARKKINOINTI KUNTOON
Luodaan uskottava, kattava, yhtenäinen brändi. Museovirasto ja Seurasaarisäätiö sitoutuvat noudattamaan uutta yhtenäistä toiminnallista ja markkinointiviestinnällistä konseptia. Päätökset tehdään keskitetysti.

Seurasaaren parhaaksi

SEURASAARI-PAMFLETTI

Julkaisin tässä uudelleen vuoden 2008 Seurasaari-pamfletin.

Tervetuloa lukemaan mietteitäni Seurasaaren alueen kehittämisestä.

SEURASAAREN ULKOMUSEO

Seurasaaren ulkomuseo on nostettava arvonsa mukaiseen asemaan, Suomen suurimmaksi ja hienoimmaksi ulkomuseoksi, kansallisesti merkittäväksi kulttuurikohteeksi.

Seurasaaren ulkomuseon toiminta on nostettava kansainväliselle tasolle: henkilöstöresurssit, ohjelmatoiminta, esillepano, opasteet ja palvelut kuntoon.

Olisi toivottavaa, että Seurasaaresta vastaava ministeriö (OKM) kiinnostuisi ulkomuseosta vastaavan Suomen kansallismuseon vakavasta rahoitusvajeesta ja toimisi kansallismuseon resursoinnin, henkilöstön osaamisen, ohjelma- ja matkailutoiminnan voimakkaan kehittämisen puolesta.

Museoviraston ja Suomen kansallismuseon valtiolta saamaan budjettiosuuteen tulisi tehdä tuntuva kertakorotus, jotta ne selviäisivät lakisääteisistä tehtävistään. Samalla kansallismuseolle tulisi budjetoida sama palvelu- ja näyttelytoiminnan tuki (3,1 miljoonaa euroa) kuin Valtion taidemuseolle. 

Seurasaaren museorakennusten konservoitityöhön tulisi palkata lisää kirvesmieskonservaattoreita, jotta kirvemiesten työolosuhteet olisivat kohtuullisia, ja museorakennusten tulevaisuus olisi turvattu.

Seurasaaressa vuonna 2007 perustettu yhteistyöryhmä Helsingin kaupungin virastojen, Museoviraston ja Seurasaarisäätiön kanssa on erinomainen alku. Yhteistyötä helsinkiläisten yritysten, taide- ja tiedekorkeakoulujen sekä kansanperinneyhdistysten kanssa tulee entisestään tiivistää ja tehostaa. 

IDEOITA SEURASAAREN KEHITTÄMISEKSI

Seurasaaren ulkomuseon opastus- ja ohjelmatoimintaa hoitava Museoviraston Kansallismuseon alainen ulkomuseon kaipaa tukea. Ulkomuseon toimintaa tulisi suunnitella ja toteuttaa Seurasaaren ulkomuseon kansalliselle ja kansainväliselle merkitykselle sopivalla tasolla.

Seurasaaren virallisen yhteistyöryhmän (Helsingin kaupunki, Museovirasto ja Seurasaarisäätiö) toiminta tulee nostaa uudelle tasolle, missä puisto- ja ulkoiluasioiden lisäksi tarkastellaan yhdessä matkailun näkökulmasta Seurasaaren rakennuskannan monikäyttöisyyttä, ulkomuseon elävöittämis- ja kulttuuritarjontaa, sekä kesäaikana alueelle tuotavia kotieläimiä.

Yhteistyöryhmään tulee ottaa mukaan myös alueen yritykset ja asukasyhdistykset (Vähä-Meilahti-seura ja Seurasaaren ystävät ry).

Ulkomuseon tulee panostaa yhteistyössä korkeakoulujen, yritysten ja yhdistysten kanssa ulkomuseon elävöittämiseen, eli ohjelmatoimintaan: kansanmusiikkiin, teatteriin, työnäytöksiin ja kotieläimien ylläpitoon.

Sponsoriyhteistyötä alueen yritysten kanssa tulee harkita ja kehittää asiantuntevasti ja pitkäjännitteisesti

Museoon tulee palkata lisää rakennuskonservaattoreita ja kirvesmiehiä sekä ympärivuotinen vahtimestari.

Seurasaaressa vuoteen 2005 asti pidetyt kotieläimet (kanat, lampaat, siat) tulee palauttaa alueelle kesäkaudeksi yhteistyössä Helsingin kaupungin ja -yliopiston, sekä Etelä-Suomen kotieläintilojen kanssa.

Seurasaareen tulee luoda ammattilaisten verkosto (vrt. Luostarinmäen käsityöläismuseo). Tällöin alueelle saadaan monipuolista ja elinvoimaista elävöittämistoimintaa, joka puolestaan nostaisin ulkomuseon toiminnan tasoa.

Museoon tulee kehittää ympärivuotista toimintaa.

Vapaaehtoistyö on hyvä saada kiinteäksi osaksi saaren toimintaa ja sen järjestämiseen tarvittaisiin resursseja.

Jusupoffin talli olisi hienoa saada kesäaikaan tallikäyttöön. Lähialueiden kotieläintiloilta voisi tuoda hevosen ja kyyttöjä, joille voisi rakentaa alueelle kivinavetan.

Konservointikirvesmiesten nykyisen Niemelän niemen nokassa sijaitsevan puuvaraston tilalle voisi joko siirtää tai rakentaa uusvanhan ”kalastajakylän” ja tanssilavan.

Seurasaaren länsipuolella sijaitsevan nudistiranta tulee avata pysyvästi kaikille kaupunkilaisille. Uimalan yhteyteen suunniteltu yleinen sauna tulee rakentaa mahdollisimman pian. Uimalan nudistivuorot tulee jatkossa rajata vain tietyille päiville.

Seurasaaren juhannusvalkeita tulee uudistaa ja modernisoida harkiten siten, että juhlien järjestämiseen otetaan mukaan nykykansanmusiikkia ja -teatteria esittäviä nuoria taiteilijoita ja ryhmiä. Ruokailutarjontaa tulee lisätä ja ravintolassa voisi järjestää myös vanhanajan lavatanssit. Kansanperinne on aina uudistunut ajassa ja ihmisten mielissä. Tradition uudistumista on turha pelätä.

Kansanperinteen alati uudistuvien ja elävien tulkintojen tulee saada sijansa Seurasaaren kaikessa ohjelmatarjonnassa. Seurasaaresta tulee rakentaa yhteistyössä kaikille avoin, myönteinen ja elinvoimainen kansanperinteen keskus.

Jos Seurasaareen liittyvä vaikuttaminen kiinnostaa, liity Seurasaaren ystäviin!


SEURASAARI ON

Ulkomuseo, Kansallismuseon hallitsema
Ulkoilusaari
Piknik-saari
Elämysten saari
Kansankulttuurin keskus
Matkailukohde
Pääkaupunkiseudun ja koko Suomen merkittävin ulkomuseo
Tapahtumien ja rauhoittumisen saari
Luonto- ja kasviretkien saari


SEURASAAREN OMISTAA

Seurasaaren ja sen lähialueiden maa-alueet sekä rakennukset omistaa Helsingin kaupunki.
Museovirasto omistaa museorakennukset.
Seurasaarisäätiöllä ei ole omistuksia saaressa.


MITÄ SEURASAARESSA ON TÄNÄÄN?

Ulkomuseoalue, joka muodostuu eri maakunnista siirretyistä rakennuksista ja esineistä
Luonnontilaista ja kaupungin hoitamaa metsää, lammikoita
Monimuotoista maapohjaa, kasvistoa ja eläimistöä
Ulkoilupolkuja, joita käytetään myös huoltoteinä
Nudistiranta
Ravintola
Juhlakenttä ja kokkoranta (juhannusjuhlat)
Alueen alkuperäisrakennuksia, jotka ovat asuinkäytössä
Kioskeja
Kiinteistöjen huoltovarasto
Museoalueen palvelu- ja huoltorakennukset
Puusilta saareen (jolla on sallittu vain huoltoliikenne ja jalankulku)


Lisätietoja

Seurasaaren ystävät ry http://www.seurasaarenystavat.fi/


Seurasaaren ulkomuseo http://www.nba.fi/fi/seurasaari


Seurasaarisäätiö http://www.seurasaarisaatio.fi/